Valtakunnallisesti merkittäviä geologisia kohteita Lapualla ja Kauhavalla

Leader -ryhmä Aisapari järjesti Ylihärmän entisellä kunnantalolla 11.4.2017 tiedotustilaisuuden Lapuan ja Kauhavan valtakunnallisesti merkittävistä geologisista kohteista. Paikalla oli odotettu vieras luennoimassa ja kertomassa tutkimustensa tuloksista. Hän oli törmäyskraatteritutkija, planeettageologi ja kuuhulluksikin itseään tituleeraava Teemu Öhman.

 

Etelä-Pohjanmaa tarjoaa paikallisille luonnossa liikkujille ja vähän kauempaakin tulleille monipuoliset mahdollisuudet tutustua mielenkiintoisiin luontokohteisiin. Täällä on useita kansainvälisestikin merkittäviä geologisia kohteita. Yhtenä niistä Öhman itse mainitsee Pirunpesän rapaumaonkalon Jalasjärvellä.

Lapuan laajoilla lakeuksilla kohoaa Simpsiön vuori, joka on 132 metriä merenpinnan yläpuolella. Simpsiö on valtakunnallisesti arvokas kallioalue, josta on löydetty Sinikvartsia, joka on tätä nykyä nimetty Lapuan kuntakiveksi. Malmin etsintääkin Simpsiöllä on ollut jo 1600-luvulta asti. Ja tiettävästi siellä on myös Suomen laajin metaserttialue. Simpsiön metaserttialueelta Karhunmäen kumpumoreenialueelle vievä Tohninpolku tarjoaa niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin merkittäviä kallioperä-, maaperä- ja maisemakohteita, elävää luontoa ja historiallisia nähtävyyksiä.

”Kauhavan puolella esimerkiksi Kirkkopakka ja Palaneenkalliot ovat hyviä ja monipuolisia vierailukohteita.” Teemu vinkkaa. Kirkkopakka sijaitsee Kauhavan Alahärmässä, Valtatie 19 läheisyydessä, 10 kilometriä keskustasta luoteeseen. ”Se on jääkauden kasaama maakunnallisesti merkittävä rako- ja lohkarelouhos. Kirkkopakka oli myös isovihan aikainen piilopaikka ja sieltä ovat monet kansantarut lähtöisin. Kirkkopakka on myös hyvä matkailukohde.”

Lapuan Ojutkankaan alue vapautui jäätikön alta lähes 200 metriä syvään veteen ja on valtakunnallisesti arvokas kumpumoreenialue. Ojutkankaan pohjoispuolella toimii Sorvarinkankaan virkistysalue, jossa järjestetään talvisin myös pilkkikisoja. Kesäisin paikka on uimareiden käytössä.

On hienoa, kuinka paljon Lapuan ja Kauhavan alueilta löytyi erilaisia luonto- ja ympäristökohteita.  ”Geomatkailua pitäisi harrastaa enemmän, koska meillä Suomessa on siihen poikkeuksellinen kallio- ja maaperä ja siinä päällä herkkä kallio- ja harjukasvillisuus, joita pitää suojella tarkoin.  Vaikka toisaalta jäkälöityneestä kalliosta ei näe mitään.” Öhman pohtii.

”Kyllähän Etelä-Pohjanmaan ykköskohde geologiselta kannalta on Euroopan suurin kraatterijärvi, 76 miljoonaa vuotta sitten syntynyt Lappajärvi. Esimerkiksi kraatterin reunaa seuraileva Lakeaharju–Pyhävuori -vaellusreitti tarjoaa ainutlaatuisen maiseman kraatteriin, sekä historiallisia ja esihistoriallisia kohteita ja tarinoita.” Jatkaa Öhman. ”Törmäyksessä sulanutta kiveä, Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveä kärnäiittiä pääsee tällä hetkellä näkemään parhaiten Lappajärven Hotelli Kivitipun eteisessä, mutta jatkossa toivottavasti myös georeitillä maastossa”.

”Eritoten toivoisin ihmisten näkevän luonnon kokonaisuutena, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Alueen muinainen kallioperä luo pohjan viimeisimmän jääkauden aikaansaamalle maaperälle. Ne yhdessä luovat puitteet elävän luonnon kehitykselle. Kaikki nämä ovat ohjailleet ihmisen toimintaa – esimerkiksi asutuksen sijaintia – tuhansien vuosien ajan. Maisemalla on kiehtova tarinansa, joka alkoi pari miljardia vuotta sitten ja jatkuu edelleen. Se tarina on kalliossa, maaperässä ja elävässä luonnossa kaikkien luettavissa.”  Toteaa Teemu Öhman pitämässään luennossa.

”Luonto on asia, josta me suomalaiset saamme olla ylpeitä ja ihan jokaisella on myös omalta osaltaan vastuu, että se säilyy parhaassa mahdollisessa monimuotoisuudessaan.” Pohtii Teemu lopuksi. ”Geologia on tärkeä osa luontoa.”

Lisätietoja löydät Aisaparin nettisivuilta.

Kirjoittaja on Kestävän harjoittelija Vilma Laine